Taivas ja helvetti. Samanniminen eepos kertoo suomalaisen yhteiskunnan yrityskokemuksista, mutta minun toukokuisen lauantaipäivän kohdalla nuo sanat saivat ihan omat kohteensa: Classic Motorshow Lahdessa, minkä perään kalustekierros Vantaan Ikeassa. Jokainen voi vapaasti tulkita, miten nämä kaksi tapahtumaa kohdistetaan.

Parkkipaikalle saavuttaessa selvisi nopeasti että yleisöä on tänäkin vuonna paikalla reilusti. Saimme auton parkkiin noin puolitoista kilometriä messuhallista, joten veri lähti mukavasti kiertämään pienellä aamukävelyllä. Itse näyttelystä ei voi oikeastaan todeta muuta kuin että sen on todella hieno, hyvin toimiva ja nostalginen tapahtuma. Ajoneuvoja ja muuta rekvisiittaa on nähtävillä erittäin suuri määrä, ja minä olisin varmasti vieläkin messuhallissa jos se olisi vain mahdollista.

Normaalin näyttelyn lisäksi tapahtumassa oli tänä vuonna kaksi teemaa, urheiluautot ja sporttipyörät. Etenkin urheiluautojen teemahalli Porscheilla, Ferrareilla ja Alfa Romeoilla osui ja upposi allekirjoittaneeseen syvästi. Rakennettujen autojen taso on mielestäni todella korkea, ja on hienoa nähdä millaista kädentaitoa ja rakentelukulttuuria Suomestakin löytyy. Osa autoista on valmistunut alusta loppuun puolessa vuodessa, osaa on rakennettu vuosikymmeniä joko ammattilaisten tai harrastajien toimesta. Tyylillä ei ole väliä, vaan lopputulos ratkaisee.

Näyttelyssä vieraili kahden päivän aikana lähes 20 000 ihmistä, ja vaikkei juurikaan edes perustaisi autoista, kannattaa käydä paikan päällä muistelemassa oman aikakautensa ajoneuvoja ja aistimassa iloista ja positiivista tunnelmaa. Omaan mieleeni jäi erityisesti eräs isoisä ja pojanpoika yhdistelmä, jossa lapsi kysyi:

– Pappa, mikä auto tuo on?

Ja isoisä vastaa suurta ylpeyttä äänessään:

– Fiat 600. Kuulepa, papalla oli nuorena tuollainen.

Isoäitiin saakka ei kuitenkaan tarinassa päästy. Tapahtuman ainut negatiivinen asia on suuri valokuvien määrä, josta pitäisi valita julkaisukelpoiset ja tämän jälkeen vielä ladata ne internetin syövereihin. Joka tapauksessa, alla oleva galleria kertokoon näyttelyn tarinan loppuun. Ensi vuonna uudestaan!

NÄYTTELY

Tässä muutamia valokuvamaistiaisia näyttelyhallien kiiltävästä, arvokkaasta ja kauniista tarjonnasta.

ALFA ROMEO

Onhan se sanomattakin selvää, että suurin ja kaunein tarvitsee oman, eritellyn galleriansa.

PARKKIPAIKKA

Ensimmäisellä kerralla tapahtumassa käydessäni kokeneemmat tiesivät kertoa, että parkkipaikka on vielä erikseen toinen autonäyttely. Pitää paikkansa.

TOP 5

Lopuksi on tullut aika poimia todelliset helmet merihiekasta. Tässä listauksessa vedetään luonnollisesti häpeilemättä kotiinpäin, omat suosikit etusijalla.

Opel Ascona A

En aio perustella mitenkään muuten kuin toteamalla että erittäin hieno.

Toyota Corolla AE86

Koska minulla oli tuollainen.

Chevrolet Corvette

Ja niitä ensimmäisiä kyseisen mallin edustajia. Perusteluina riittänee, että katsoin autoa noin minuutin liikkumatta ja vaimo kysyi että mikä lagittaa?

Ferrari 250 GTE

Kaikista maailman Ferrari-malleista minun suosikkini. En tiedä miksi, mutta on se vain käsittämättömän kaunis auto.

Alfa Romeo GTV 2000

Alfa Romeo ”Bertone”, eli GTV 2000, 1750, GT junior ja niin edelleen. Jos tällainen auto on mukana näyttelyssä tällaisella viimeistelytasolla, niin paikka hall of famessa on varma.

LOPPUKEVENNYS

Auto, joka on kuulemma minun ikäiseni ja vieläpä meiltäpäin. Kiitos tästäkin hyvästä, palaamme asiaan tulevissa artikkeleissa!