Saksa: kenties p*ska maa, mutta myös vaativa erikoiskoe

Yhteistyössä: SM Vaakuna-Ralli

Vaakuna-Ralli on aikanaan ristitty maailman parhaaksi SM-ralliksi, eikä syyttä. Etelä-Savolaiset rallitiet ovat äärimmäisen haastavia, ja tämän myös minä olen saanut huomata useaan eri otteeseen. Tämän vuoden Vaakuna-Rallissa ajettavista erikoiskokeista riittää värikkäitä omakohtaisia kokemuksia, joista voi lukea lisää alta!

SAKSA

Eurooppaan viittaavasta nimestä huolimatta olemme edelleen Mikkelin läheisyydessä Etelä-Savon maakuntarajojen sisäpuolella. Erikoiskokeen nimi juontaa sen varrella olevasta Saksan kylästä, jota kohti johtaa luonnollisesti Saksantie. Tähän voimme lopettaa maantiedon, ja siirtyä historian kirjojen pariin.

Vaakuna-Rallissa olen ajanut Saksan ek:ta muutamaan kertaan, molemmissa tapauksissa reitti on saapunut pikkupolkuja pitkin Saksan kylälle, josta ysikymppiristeyksen jälkeen matkaa on jatkettu tämän vuoden erikoiskoetta vastakkaiseen ajosuuntaan. Ensimmäinen kokemus Saksasta on kuitenkin jo todella kaukaa, vuodelta 2001. Palaamme samaiseen F-cupin osakilpailuun, jota muistelin jo Tuomiojan erikoiskokeen kohdalla. Olin liikkeellä isäukon kanssa ja ajatuksena oli vain käydä katsomassa rallin alkupuolelta jokin paikka sattumanvaraisesti. Katselimme kartasta, että aivan Saksan alussa on tiukan oloinen peltokurvi. Päätimme tallata tähän paikkaan katsomaan. Kyseinen kurvi on noin 600 metriä ennen tämän vuoden erikoiskokeen maalia, tuolloin reitti ajettiin päinvastaiseen suuntaan.

Melko pian peltovasurin selvitti järjestävän seuran Corolla GT -kuljettaja, joka oli varmastikin myös yksi kisan suurimmista voittajasuosikeista. Kuvankaunis Corolla kiersi nätisti halkoessaan peltoja, mutta sitten ääni katkesi kerrasta. Kuin Buranaa syöneen lokin lento. Kului vartti, ja muutaman sadan metrin päässä pellonlaidassa ilmestyi näkyviin ajohaalarinen hahmo. Hetken päästä myös toinen. Kuljettaja ja kartturi tulivat päät painuksissa, parinkymmenen metrin välein toisistaan pitkin peltoa. Äkkiseltään pystyi päättelemään, että jonkinlainen keskustelu oli asian tiimoilta käyty. Koska kyseessä oli ihan tuttu mies, isäni kävi kysymässä, mitä ihmettä oikein tapahtui.

Sieltä se Corolla löytyy rakennuksen seinästä. 

Samalla kartturi jatkoi kävelyään, kuten myös kuljettaja. Kisa loppui erikoiskokeelle yksi, 800 metriä sen lähdöstä. Tämä näky on edelleen vahvana verkkokalvoillani, vaikka tapauksesta on aikaa kohta 19 vuotta.

Toinen muisto Saksasta löytyy hivenen lähempää, nimittäin ihan vuodelta 2020. Olin ajamassa erikoiskoetta lävitse luvan perästä, sillä heikkona hetkenä lupauduin kirjoittamaan näitä blogeja sekä erikoiskoekuvauksia rallilehteen. Joita pystyy muuten tässä samalla lähes huomaamatta mainostamaan. Taitoin eräästä risteyksestä autollani kohti pienempää tietä, ja morjestin samalla halkohommissa ollutta tilanisäntää. Isäntä antoi perääni melko pitkän ja tuiman katseen, ikään kuin hiljaisesti tuumaten ”tiedätkö poika, kenen mailla oikein ajelet”.

Kävin koukkaamassa pienen tien kierroksen, ja unohdin jo tyystin äskeisen kohtaamisen. Yllätys oli melkoinen, kun erään nyppylän takana oli Valtra keskellä tietä etukuormaaja pystyssä. Isäntä seisoi traktorinsa edessä, ja tuima katse oli muuttunut murhaavaksi. Äsken mainittu hiljainen tuumaus muuttui täydeksi konkretiaksi, sillä nyt isäntä todellakin esitti kysymyksen:

– Mikä mies? Millä asialla?

Tilannehan leppyi nopeasti, kun minulla oli esittää lähestulkoon Vaakuna-Rallin sinetillä varustettu kirjallinen lupa. Tämä tyydytti isäntää, ja hän siirsi ystävällisesti Valtran edestä ja jatkoin matkaani.

Röhönaurua se ei voinut estää: kuusi vuotta uran päättymisen jälkeen jäin kiinni salaharjoittelusta!

 

Kuva: Jukka Siitonen

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *